Hevosen vuosihuolto

Heippa!

Viimeksi kerroin meidän laukkaamisongelmista, mutta onneksi ne on nyt poistuneet. Keksillä oli pari viikkoa sitten raspaus ja rokotukset, ja se onkin sellainen ongelma, että haluan nyt kertoa siitä.

Eli tosiaan, Keksillä on todella paha piikkipelko. Joskus silloin, kun ostin Keksin minulle kerrottiin, että se pelkää piikkiä, mutta voisin totuttaa sen piikkiin, jos tarpeeksi usein kävisin sitä neulalla tökkimässä. Ajatus tästä ei minua liiemmin ilahduttanut, mielestäni hevosta ei pitäisi koko ajan tökkiä neulalla. En tiedä, voisiko siitä olla terveydellistä haittaa, mutta mitä jos piikki osuisi vahingossa aina lihakseen? Ei varmaan tuntuisi kivalta..

Keksin edellinen omistaja oli siis aina domottanut sen. Domo on siis sellaista geeliä, joka laitetaan suuhun kielen alle ja sillä menee noin puoli tuntia, että hevonen onkin ihan kunnolla kännissä. Ja kuulemma domon antaminen ei edellisillä omistajilla ollut mikään ongelma, mutta meillä se oli ja on se edelleenkin.

Tosiaan minulla ei ollut kyseisestä rauhoitustavasta mitään käytännön tietoa, kun ensimmäistä kertaa sitä tammalleni annoin viime syksynä. Se heilui päänsä kanssa niin paljon, että edes sitä tuubia ei sen suuhun vaan millään saanut. Lopulta laitettiin suitset päähän ja kuolaimiin vielä riimunnaru, että pää pysyisi jotenkin paikallaan.. Domo ei vaikuttanut läheskään niin paljon, kuin sen piti, joten luulen että Keksi sai sitä jotenkin nieltyä ja silloin se ei vaikuta. Keksille tuli kuitenkin niin ohuen hieno päiväuni, että saatiin huulipuristimen kanssa piikillä lisää ainetta ja sitten se olikin niin tööt, että raspaus onnistui.

Näin lyhyesti kerrottuna tuossa oli ensimmäisen raspauksen kulku, joten ihan ymmärrettävästä syystä minua jännitti nyt kevään raspaus.. Hain domoa ja valitin tallilla kuinka en tiedä miten saan yksin sen laitettua.. Eräs tallilainen sitten lupautuikin tulemaan avuksi! Kiitos hänelle siitä!

Pihatossa ei tietenkään ruveta ketään rauhoittamaan, joten vein Keksin vanhaan talliin karsinaan. Uudessa tallissa on hieno uusi pakkopilttuu, mutta epäilin ettei Keksiä saisi sinne, kun eihän se mene traileriinkaan.. Joten karsina oli hyvä vaihtoehto. Laitettiin suitset ja vaikka Keksi yrittikin riuhtoa, niin saatiin domo annettua. Aluksi annoin noin kolmasosan kielen alle, mutta luin netistä, että sitä voi antaa myös hampaiden ja alahuulen väliin, sinne ns "pussiin". Joten sinne laitoin myös kolmasosan ja kielen alle vielä loput. Parisen kymmentä minuuttia myöhemmin kuuluikin jo raskas hengitys kun tamma nukkui. Eläinlääkäri tuli, raspasi ja rokotti ja lähti. Todella nopeaa ja helppoa!

Keksi unten mailla vanhassa tallissa heti toimenpiteiden jälkeen

Heräämisestä olikin sitten helpot kaukana.. Vanhassa tallissa ei ole enää hevosia, joten Keksi jäi sinne yksin, kun lähdin puuhastelemaan uuteen talliin ja pihattoon. Pelkäsin, että se herää ja hermostuu kun huomaa olevansa yksin, mutta aina kun kävin tarkistamassa sitä, se vain nukkui. Odottelin muutaman tunnin ja talutin tokkuraisen tammani uuteen talliin. Pienen taistelun jälkeen sain kuin sainkin Keksin menemään pakkopilttuuseen. Siinä sen oli hyvä nukkua paikallaan ja muutenkin pystyin luottamaan ettei sillä ole hätää. Herääminenkin nopeutui, kun ympärillä oli aamutallin tohinat. Kun Keksi oli ollut unten mailla jo yli kolme tuntia, päätin että olisi aika pikkuhiljaa jo oikeasti heräillä ja mentiin pihalle rauhassa käppäilemään. Vein Keksin pihattoon ja siellä se sitten toisen hevosen kanssa piristyi niin paljon, että ei tarvinnut enää huolehtia siitä.

Keksi pakkopilttuussa uudessa tallissa. Hereillä, mutta väsy..

Tämä toinen domotus olikin siis varsin onnistunut verrattuna ensimmäiseen! Ensi kerralla sitten vieläkin helpommin.. kenties?

Näissä kuvissa Keksillä on vielä kaamea reuhka, mun en ole ehtinyt leikkaamaan harjaa enkä häntää. Keksillä olikin kauneuspäivä myöhemmin, jolloin leikeltiin harja ja häntä sekä vuohis- ja korvakarvat. On muuten vähän hienompi nyt, muttei vieläkään kovin siisti, kun loimen kaulakappale hankaa harjan ihan kököksi..

Vuosihuollon jälkeen