Asiaa bloggaamisesta

Huom! Teksti kirjoitettu pilke silmäkulmassa itseironisesti, joten turha vetää herneitä nokkaan ;)

Miksi kirjoitan blogia? Jaa, sen kun tietäisi!

Se lähti varmaan siitä, kun hankin oman hevosen. Oli viimeinkin jotain, josta kirjoittaa.

Aloituksen vaikeus yllätti! Syöksynkö suoraan arkeen ilman minkäänlaisia pohjustuksia? Monennessa postauksessa voin olettaa, että lukija tietää mistä puhun? Olen luonteeltani kaukana luovasta. Pienenä aina pyysin äitiä kertomaan, mitä piirtäisin. Itse aiheen keksiminen oli hankalaa ja se sama tuntuu olevan ongelmana blogissakin.

Alussa postaustahtini oli surkea. Miten voi ylläpitää blogia, jos ei ikinä saa kuvaajaa mukaan tallille? Viimeinkin kun kuvaaja oli, ei tuo minun surkea canon eos 1100D normiputkineen riittänytkään yhtään mihinkään. Puolet kuvista oli pelkkää kenttää, metsää ja taivasta. Maneesikuvauksesta puhumattakaan! Kamera on mukana tallilla korkeintaan kerran kuussa ja lähes kaikki kuvat onkin iphonen aikaansaannoksia. Talvella siinäkään ei kestä akku, joten turha toivo koko homma.

Olisihan se kiva panostaa kuvaamiseen.. Olen kuitenkin päättänyt, että rahaa en aio blogiin laittaa. Arvontoja olisi kiva järjestää vaihtelun vuoksi ja mielen virkistämiseksi, mutta yhteistyökumppaneita ei ole. Sponsoroisinko itse blogille esimerkiksi lahjakortin jonnekin? Onko se sitten hauskaa, kun joka blogissa on jo tarjolla liput messuille ja minä kustannan ne omasta pussista? Uutta kameraa en aio hankkia ennen kuin nykyinen kosahtaa. Uusi objektiivi olisi kiva, mutta kivaa olisi myös maksaa esimerkiksi hevosen kengitys ja ostaa bensaa autoon, että pääsee tallille! :D

Työssäkäyvänä opiskelijana aika on myös kortilla. Omat aikataulut menevät harvemmin mahdollisten kuvaajien kanssa yksiin. Voi että, kun pystyisikin monistamaan itsensä niin yksi voisi ratsastaa, toinen kuvata, kolmas videoita, neljäs valmentaa ja viides vaikkapa siivota Keksin läjät pois maneesista! Toisista riippuvaisuus yllätti minut täysin tässä blogimaailmassa. Eihän kukaan nyt jaksa lukea blogia, jossa joka tekstiin on liitetty ratsain hevosen niskasta napattu pikselimössö. Ks. kuva alla.

Esimerkki 1

Noh, oletetaan, että olisin viimeinkin nähnyt kaiken sen vaivan, että on otettu kuvia oikein urakalla. Nepä muuten jääkin sinne kameran muistikortille! Täytyisi muokata, lisätä photobucketiin ja sieltä blogiin html-koodeineen.. Sen jälkeen täytyisi vielä kirjoittaa tekstiä. Kenellä on tähän kaikkeen aikaa ja energiaa? Voisiko jonkun palkata siirtämään ne kuvat sieltä kameran uumenista koneelle? Tälläkin hetkellä luonnoksissa on postaus 1 vuosi yhdessä -teksti kuvia vailla. Kuvat kamerassa, yllättäen.

Lopputuloksena onkin se, että olen aika surkea bloggaaja.

Mutta väliäkös sillä, kun tämä onkin vain minun blogi! Samoilla raiteilla mennään, kuin ennenkin ;)

Kiitos kaikille lukijoilleni, kun jaksatte lukea ja kommentoida :) Siitä saan intoa tähän hullunhommaan.

Tavallinen hampurilainen ilman pihviä ja mausteita. Nam!